Parittamisia

Parin valvotun yön jälkeen olo tuntuu jo kireältä. Tämä on ihan tuttua pienten lasten äideillä, mutta yritäpäs jollekin täysipäiselle selittää valvoneesi hamstereiden kanssa – ja vielä vapaaehtoisesti.

Viime yö meni torkkuessa ”Hra BIS”-kutsumanimen saaneen campbelliuroksen eli Lauluntaitajan* ja morsionsa Aredhelin (eli Armin) boksin vieressä. Cämpsyt ovat oikeastaan mieheni, mutta valvominen näemmä minun juttuni. Tätä paria olemme koittaneet yhdistää hieman toista viikkoa. Ongelma on Lauluntaitajassa, joka ei ole kovin naisiinmenevä. Viimein eilen alkoi olla jotain merkkejä herran asenteen muuttumisesta. Armi yritti kovasti olla tyrkyllä ja kävi välillä tönimässä laiskaa siippaansa hereille. Nyt Taitaja jo sieti morsiamensa tunkeilua, toisin kuin aiemmin. Vähän puolen yön jälkeen se jopa taapersi Armin perässä. Kuitenkin aina välillä kuului sen verran vikinää ja kitinää, etten uskaltanut sulkea väliovea vaan nukuin toisella korvalla kuunnellen. *Haukotus*
Siellä ne nyt kuitenkin asuvat samassa asumuksessa tällä haavaa, tosin molemmat omassa pesässään.

Aredhel, harmaa campbelli

Aredhel, harmaa campbelli

Lauluntaitaja*, normaali.

Lauluntaitaja*, normaali.

Melkein mahdottomampi parivaljakko on ensimmäinen kiinankääpiöhamsterini Goldilock’s Entten Tentten ja lainasiippansa Chevertons Sebastian Love (kiitos Veeralle molemmista! 😉
Sebu kyllä osaa asiansa, koska sillä on jo yksi poikue takana. Entti ei sitten tiedäkään ollako lintu vai kala. Kovasti Sebu sitä kiinnostaa ja neito käy vähän väliä kokeilemassa voisiko sulhon turkkia vähän nuolla tai nirhiä tai muuten vain pöllöillä sen ympärillä. Vaikka kuiviketta yhdistämisboksissa on vain sentti, niin Entti koittaa piilossa ryömiä Sebun luo ja yllättää tämän. Tuloksena on hyppelemistä, kinaa ja kitinää. Muutaman illan jälkeen myös perheemme koira oli aivan rikki – se kun huolestuu hamstereiden ja parin marsumme vinkunoista.

Lopulta Enttikin alkoi näyttää hapuilevia merkkejä kiimasta, mutta niin myöhään yöllä, että menin nukkumaan. Silloinkin boksi oli vieressä. Puoli neljän aikaan meno yltyi kuitenkin jo niin kovaääniseksi, että päätin erottaa pariskunnan ennen fyysisiä vahinkoja. Nyt en sitten lainkaan tiedä tiinehtyikö Entti. Eiköhän se pian selviä.

Entti-pieni, laikukas kiinari

Entti-pieni, laikukas kiinari

Sebu, laikukas sekin

Sebu, laikukas sekin, (c) Veera K.

Syrkkinaaraista yleensä näkee onko kiima vai ei. Lisäksi uroksemme ovat olleet kiitettävästi tilanteen tasalla. Nyt sitten tietysti tähän samaan syssyyn Alkemistin Ironia näytti hukanneen kiimansa jo alkusyksystä. Se on yli puolivuotias ja muutkin nuoret naaraamme vanhenevat, joten ennen pahinta talvea pitäisi luonnistua vielä muutama poikue. Tässä korjataan kevätpuolen naarasvoittoisten poikueiden satoa, joten syyspoikueitakin tulee tavallista enemmän.

Seuraavalla kierroksella Ironia pysyi sen verran aloillaan, että Hunsvotilla lykästi. Jos hyvin kävi, niin N-poikueen laskettu aika on 19.9. Juuri sopivasti M-poikueen luovutusiän aikoihin. Lisää äMmistä ensi kerralla!

Ironiaa ei hevin kuvata!

Ironiaa ei hevin kuvata! (Neidillä muuten on eriparisilmät <3)

Hunsvotti on melkoinen raisulipoika asumuksessaan, mutta muutoin rauhallisempi

Hunsvotti on melkoinen raisulipoika asumuksessaan, mutta muutoin rauhallisempi

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

w

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s