Lennokas lomaltapaluu aka lintupunkit

Perheemme ei paljon matkustele ainakaan pidemmäksi aikaa mihinkään, mutta nyt lapset saivat kinuttua viikon Espanjan-matkan. Reissaamishaluttomuuteni johtuu lähinnä matkustamisen tuskasta, sillä en tahdo kestää olla paikallani montaa tuntia (kouluaikani meni yllättävän hyvin tähän nähden). Luonnollisesti oman ongelmansa tuo nykyään jyrsijälaumamme. Paljastettakoon nyt, koska kaikki sitä aina utelevat: syyrialaisia on 12 kappaletta, joista puolet on eläkkeellä reilun vuoden ikään ehdittyään. Campbelleja on seitsemän, pygmihiiriä neljä ja marsurouvia kaksi. Kyllä, kaikilla on nimet 😉 Sitäkin kysytään, eikä se taas lakkaa hämmästyttämästä minua. Tunnen jokaisen lemmikkimme persoonallisuuden, iän kuukauden tarkkuudella, vanhemmat ja usein sisarukset sekä puoli sukua. Samoin tiedän missä kukakin asuu ilman nimilappuja, sillä syrkeistä Otto, Bali ja Momo ovat pojan huoneessa, Droidi sekä pikkuiset Symppis ja Gnoomi tyttärellä jne. Noin kuusikymmenneliöistä olohuonettamme koristaa kokoelma terraarioita (syrkkien poikimisterra, cämpsyt ja pygmit), marsujen & Sasan tuplahäkki portaikon alla ja parit sinne jääneet dunat, jotka eivät muuallekaan mahtuneet.

Yllä olevasta voi jo ehkä päätellä, että isovanhempia sai hieman suostutella eläinten hoitoon poissaollessamme. He kuitenkin saivat yhden illan perehdytyksen ja oheisen materiaalin muistin tueksi. Lisäksi siirsimme kaikki asumukset yhtä isoa terraa lukuunottamatta alakertaan. Sen asukit majoitettiin modattuihin IKEA:n Samloihin. Helteillä yläkerta saattaa lämmetä liikaa, eikä hoitajien tarvinnut kiivetä portaita. Täällä kävi lopulta joka päivä joku, mikä oli todella hienoa.

Huom. hoitajien kommentit: marsujen kanssa juteltu ja yksi cämpsy puri :P

Huom. hoitajien kommentit: marsujen kanssa juteltu ja yksi cämpsy puri 😛

Kaikesta varautumisesta huolimatta aina jotain tapahtuu. Vähän ennen lomaa havaitsin parissa syrkkiuroksessa ihomuutoksia ja aloin epäilemään jotain ulkoloista. Niiden leviämiseltä hamsterimme ovat välttyneet, mutta arvelin kyseessä olevan sikaripunkin ihan rupien perusteella. En helposti käytä ulkoloisiin muuta lääkettä kuin verrattain turvallista Strongholdia, jolla sain pygmihiiremme kerran loishäädettyä onnistuneesti. Noh, sain Stronkkaa lopulta hommattua (ISO kiitos Saaralle avusta!) ja aloin lääkitsemään populaatiota. Vasta silloin löysin Skunkista pieniä punaisia öttiäisiä. Yht’äkkiä niitä oli siinä paljon! Punkkimaisia otuksia oli selvästi nähtävillä vain sillä ja toisella syrkillä, mutta tietysti lääkitsimme heti kaikki hamsterit. Jälkimmäisen campbellilauman kohdalla Stronkka kuitenkin loppui. Loisia emme havainneet campbelleilla ollenkaan ja lisäksi pesimme Virkonilla kaikki asumukset ja ne kipot ja virikkeet, joita ei saanut uuniin. Toivoin siis, että cämpsylaumaan ei ollut ehtinyt levitä ja uskoin vakaasti Strongholdin tepsivän muihin eläimiin. Matkan alkuun oli tässä kohtaa vain vuorokausi, enkä oikeastaan ehtinyt pohtia koko asiaa enää hoidon jälkeen. Poikaset olivat joka tapauksessa olleet eri kerroksessa, perimmäisessä huoneessa kaapin päällä koko ajan, ihan sattumalta.

Reissusta tullessamme vastassa olivat hyvinvoivat hamsterit. Asumuksetkaan eivät juuri olleet ehtineet likaantua, niin hyvin ne oli loishäätöurakassa putsattu. Marsuhäkkiä hoitajat toki olivat siivonneet, sillä ne sotkevat ihan eri tavalla kuin hamsterit 😛 Ensimmäisenä iltana siis putsin vain pari asumusta ennen nukkumaanmenoa.

Seuraavana päivänä vastassa oli karu todellisuus – tietenkin niissä lääkitsemättä jääneissä campbelleissä oli öttiäisiä ja vieläpä pirusti! Tällä kertaa saimme eläinlääkäriajankin, peräti neljännestä paikasta. Siellä siippa jonotti pari tuntia kunnes eläinlääkäri vahvisti epäilymme: lintupunkkeja. Siinä kun sikaripunkkeja elelee rauhaisasti ja enemmälti haittaamatta useimmissa hamstereissa ns. perusloisina (äityvät vasta huonokuntoisella ja muutoin vastustuskykynsä menettäneellä eläimellä), niin lintupunkit ovat todellinen vitsaus. Ei muuta kuin lisää Stronkkaa ja nyt myös ivermektiiniä valeluun ja asumusten pesuun, sillä tuo Virkon S ei ilmeisesti lintupunkkeihin tepsi. Campbellit karanteeniin siipan toimistolle (jonne ne ovat myös jääneet 😀 ) ja lisää lääkitsemistä, uunitusta, pesua ja despausta. Muutaman päivän jälkeen olin aivan loppu.

Vihulainen paljon luonnollista isompana.

Vihulainen paljon luonnollista isompana.

Tästä voisi taas oppia paljon, ainakin sen että kaikkiin mahdollisiin loisiin on syytä suhtautua vakavasti. Vaikka heti hoidinkin eläimet poikasia myöten hyväksi havaitsemallani lääkkeellä, olisi karanteeni ollut paikallaan jo pelkästä epäilystä. Tosin nyt myöhemmin kuulin lintupunkkien olleen erityisen ärhäköitä tänä syksynä ja ainakin tällä alueella – lintujen hylättyä pesänsä ja punkkien lähdettyä vaeltelemaan. Niitä on löytynyt muiltakin, jopa eläinkaupoista. Lisäksi eläinlääkäriä on syytä konsultoida heti, vaikka edelleenkään en käyttänyt muuta kuin Strongholdia syrkkeihin. Ainoastaan campbellimme hoidettiin ivermektiinillä (pariskuntaa lukuunottamatta, sillä naaras saattaa olla tiine ja saivat Stronkkaa), koska niiden tila vaati nopeaa reagointia ja Stronghold oli loppu kolmesta lähimmästä apteekista. Lopulta sitä tilattiin meille ja saimmekin nyt reseptin myös tulevien tilanteiden varalle. Tietää sitten seuraavaksi…

Vaikka Stronghold ei ole 100% tehokas ulkoloishäätölääke lintupunkkeihin, se näyttäisi silmämääräisesti tehonneen jo heti ensimmäisellä kerralla. Kun ajattelee Skunkki-parkaa, niin se ainakin sai kyseisestä lääkkeestä nopean avun. Heti seuraavana päivänä turkki oli puhdas, eikä ihomuutoksia ole enää ole näkynyt. Ei raapimisrupia, eikä pieniä punaisia pisteitä punkkien imureikien kohdalla. Niinkuin ei missään muussakaan hoidetussa eläimessä. Ylipäänsä kaikki selvisivät ja nyt olen jo varoivaisen optimistinen, vaikkakin edelleen noita vahtaan punkkien varalta. Oppilista:

– Mikään loishäätölääke ei ole 100% tehokas
– Virkon S ei riitä asumusten pesuun loisten kohdalla
– Piimaa kylpyhiekan joukossa irrottaa hyvin punkit ja saattaa tappaakin osan (ensiapuna)
– Raid toimii lasiasumusten loispuhdistuksessa, mutta ne pitää pestä sen jälkeen hyvin
– Raid pilaa muoviset kuljetusboksit
– Lintupunkit eli kanapunkit asuvat virikkeiden ja kaiken materiaalin koloissa ja tulevat eläimiin vain ruokailemaan
– Voivat tulla sisään ikkunoista sekä koirien, kissojen tai ihan vaatteiden mukana ihmisissä
– Lintupunkit ilmeisesti kuolevat yli 60 C-asteessa, joten saunaan voi pistää kaikki kamat
– Kiitos Jonna taas neuvoista!
– Lintupunkkien tunnistusta ja ohjeita: http://poultrykeeper.com/red-mite/

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

w

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s