Syrkkirintamalla ei mitään (uutta)

Sain jo pariin kertaan kommentteja tämän blogin hiljaisuudesta, mutta hiljaista on ollut kasvatusrintamallakin. Syrkeillä on nyt kolmen eri naaraan astutukset jääneet turhiksi, eikä tähän mennessä niin ole käynyt kertaakaan. Aina odottelen sen pari viikkoa josko edes pieni pesue tulisi hoikista emoista huolimatta, sillä en halua useampaa poikuetta päällekkäin. Tämä on johtanut siihen, että naaraamme alkavat olla poikasiän loppupuolella, Tellua (Eileithyia) lukuunottamatta.

suklainen Tellu, kohta 6kk

suklainen Tellu, kohta 6kk

Lumo (Wonderland’s Lumière) jäi nyt vallan ilman poikasia, koska se täyttää 1v. viikon kuluttua. Kymmenkuinen Aaria (Aaria Alkusointu) ehtisi juuri ja juuri saada toisen poikueensa, jos nyt heti tärppäisi. Balin (Balladi Iltahämärässä) 8,5kk astutin myös toistamiseen, sillä sen edellinen pesue oli todella pieni. Tämä siksikin, että pk sininen uroksemme Otto (Lavender’s Omen) on jo reilusti yli vuoden. Niillä on samaa sukua taustalla, joten yhdistelmä ei ole mitenkään täydellinen. Muita vaihtoehtoja ei juuri ollut, sillä jos Tellu tekee poikasia, se tekee ne Velhon (Arkkivelho Abrakadabra) kanssa. Velho on kiistatta hienoin meillä koskaan olleista uroksista, vaikka se ei murtuneen häntänsä vuoksi voi ulkomuotosijoja saadakaan.

Kahdesta viimeisestä poikueesta meille ei ole jäänyt naarasta kotiin ollenkaan. C-poikueessa ei yksinkertaisesti ollut sopivia, ja D-poikueestakin jäi väriltään harvinaisempana uros Droidipoika. Droidia ei edes olisi voinut antaa minnekään, sillä se oli tyttäreni lellikki jo ennen kuin avasi punaiset silmänsä. Jännää muuten, että pentu ei ole geneettisesti punasilmäinen, siis p-alleelin kantaja. Sen silmät saavat erikoisen värinsä ilmeisesti diluutti + laikukas -yhdistelmän aiheuttamana. Tätä olisi mielenkiintoista tutkia tulevina vuosina, jos saan  ko. linjan pysymään elossa. Tällä hetkellä ”omat” linjani ovat lähinnä Velhon ja Droidin varassa. Jälkimmäinen on lisäksi pitkäpäinen otus, mutta toivon sen tulevan isäänsä ja vain kehittyvän myöhään.

Droidi melkein paikoillaan

Droidi melkein paikoillaan

Pyrkimyksenäni on edelleen kasvattaa lähinnä sinisiä & pitkäkarvaisia syyrialaisia, mutta pitää myös suklaa-väri ja laikukkuus tuossa rinnalla. Tähän mennessä kussakin poikueessa on ollut 0-2 kutakuinkin tarkoitukseen sopivaa poikasta, johon on ollut tyytyminen, eikä yhtään nappiosumaa Velhon jälkeen. Se johtaa helposti tilanteeseen, jossa hamsterin standardinmukaisuus jää harvinaisemman värin säilyttämisen  jalkoihin.

Fiilikset ovat ”kaksi askelta eteenpäin, yksi taaksepäin” parhaimmillaankin. Siksi odotan Balin täyssinistä pk-poikuetta pelonsekaisella innolla – hieman turhan korkeasta sukusiitosprosentista (7%) huolimatta ja takia. Korkea prosentti saattaa paitsi tuoda esiin peittyviä sairauksia, myös jättää jälkeläiset pienikokoisiksi. Bali ja Otto ovat kuitenkin, paitsi täysin terveitä ja hyväluonteisia, myös melko isokokoisia. Lisäksi ne ovat sen verran vanhoja, että mahdollisten perinnöllisten ongelmien olisi jo luullut tulleen esiin. Jos nyt olisi hiukankaan onnea matkassa ja Bali saisi edes keskisuuren poikueen, pääsisin vihdoin valitsemaan niistä tyypiltään parhaan. Lisäksi näitä on kyselty Tanskaa ja Brittejä myöten. Sinisten sisäsiittoisuus kun ei ole vain paikallinen pulma, vaan yleensä minkä tahansa uuden värin tai turkkimuunnoksen ongelma.

Onneksi meillä on kasvamassa pieni hiiren näköinen Wonka (Tarinan Blue Wonder) tuontivanhemmista. Lisäksi Littoisten näyttelyn yhteydessä meille on tulossa Elyltä normaali umborous naaras Lana (Royale Bouquet Lana), jolla myös on sinistä taustaa. Tällä erää kuitenkin odottelemme Balin pyöristymistä.

Wonka vauhdissa

Wonka vauhdissa

Lana, (c) Ely Vihavainen

Lana, (c) Ely Vihavainen

Mainokset

2 ajatusta artikkelista “Syrkkirintamalla ei mitään (uutta)

  1. Mitä käytännön haittaa siitä on, että ne eivät ole standardinmukaisia tai ne eivät pääsääntöisesti ole? Vaikuttaako se merkittävästi seuraavaan poikueeseen?

    Tykkää

    • Siitä ei ole oikeastaan mitään käytännön haittaa 🙂 Noh, ehkä sen verran, että muut kasvattajat toki haluavat mahdollisimman standardinmukaisia (SHY:N standardi http://hamsteriyhdistys.fi/hamsteritietoa/syyrianhamsteri/) eläimiä ja kieltämättä ne vetoavat myös lemmikinostajiin. Eli poikasia on helpompi myydä. Tosin eipä noita tähänkään asti ole järin vaikea saada myytyä 😉
      Pyrin standardinmukaisuuteen oikeastaan siksi, että SHY:n standardi on mielestäni järkevä ja myös omaa silmääni miellyttävä. Eläinten koolla on ensinnäkin yläraja. Toiseksi se ei salli syrkkien näyttävän hiiriltä tai rotilta, vaan todella hamstereilta. Standardinmukainen pään malli on selvästi lajityypillinen ja eläin on on muutoinkin sopusuhtainen.

      Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s