Juhlanäyttely 12.5.13

Kyllä, hamstereillekin pidetään näyttelyitä. Ei, eivät ne varsinaisesti tee siellä mitään. Tarkoitus on lähinnä näyttää hyvältä tai käyttäytyä hyvin. Mieluiten molempia.

Tosin välitauon (tuomareiden, sihteereiden ja assereiden ruokinta) aikana järjestetään usein hamstraus- ja parikisat. Ensinmainittu on varmaan itsestäänselvä 😉 Toisessa kahden hamsterin on tarkoitus näyttää mahdollisimman samalta ulkomuodollisesti, ja kumman usein näitä “identtisiä” pareja löytyykin. Meidän Aaria ja siskonsa Aamu olisivat tuossa varmaan kovaa valuuttaa!

Olimme ilmoittaneet neljä hamsutinta ulkomuotoluokkaan, ja poikani lemmikin vielä Lasten Lemmikki –luokkaan. Vähän hilkulla oli pääsemmekö lähtemään eläintemme kanssa. Tampereen näyttelystä meille oli tullut hamstereita kasvattajilta, joilla oli myöhemmin toistaiseksi selittämättömiä hamsukuolemia. Tästä oli kuitenkin jo 2.5kk, eikä meillä esiintynyt mitään epämääräisyyksiä ankarasta tarkkailusta huolimatta. Konsultoin kyllä pitkään itseäni viisaampia… hmmm, tai siis sain konsultaatiota – miten päin tuo sanotaan 🙂

Näyttelyssä tulikin sitten superyllätys. Meidän Napo aka Lavender’s Napoleon sijoittui UM-luokan viidenneksi, saaden sertin sekä kunniamaininnan turkista! Siis se sama kaveri, joka sai viime näyttelyssämme arvosanan “tyydyttävä”. Meni tuo sijoituskin ensi alkuun ohi, kun en kuunnellut tuloksia yhtään sillä korvalla, vaan olin valmistautunut taputtamaan ihan jollekulle muulle.

Hra 22 eli Napoleon kömpii kotona boksistaan.

Hra 22 eli Napoleon kömpii kotona boksistaan.

Vähintään yhtä tyytyväinen olen ensimmäisen oman kasvattini Aarian arvosanasta “erinomainen” ja varsinkin kehuista neidin suklaa-värityksen suhteen. Rehellisesti sanoen en osannut itse etukäteen ajatella siitä muuta, kuin että hyvän tasainen se sentään on.

Lumo sai arvosanaksi “erittäin hyvä”. Se oli ehkä pieni pettymys sisartensa menestyttyä, mutta toisaalta linjassa omien näkemysteni kanssa. Onhan tuo melkoinen myyrä, jonka pää saisi tosiaan olla isompi kroppaan nähden. Värikin on turhan tumma hopeasamppanjaksi. Onneksi tuon värin puhtaudella ei ole meidän värilinjojemme kannalta merkitystä ja siipaksi pitää sitten varata vähän erimallinen yksilö.

Hännänhuippuna Skunkki sai “hyvä+”:n, mikä oli hienosti sen melko rääpälemäisen koon huomioonottaen. Kaveri vain pysyy pikkuruisena huolimatta hyvästä ruokahalusta ja energiapitoisesta ravinnosta. Poikani iloksi se oli myös LL-tuomarin suosikki, josta kotiinviemisiksi saimme kauniin ruusukkeen. Tyttäreni iloksi Napo sai isomman ruusukkeen.

Tuomarin suosikki

Tuomarin suosikki

Saimme kotiinviemisiksi jotain muutakin, mutta siitä taas toisella kertaa. Voin kyllä ilmoittaa, että hamsulukumme on viimeistään nyt täynnä. Paitsi omia poikasia ei lasketa. Eivätkä pygmihiiret tokikaan ole hamsuja, ja sitäpaitsi ne mahtuvat tosi pieneen tilaan (verrattuna syrkkeihin). Tämä viimeinen tässä osoitetaan armaalle puoliskolle…

p.s. Äitienpäivän kunniaksi piti laittaa tämä kuva esille, mutta en sitten kerennyt 🙂

Kaikille emoille

Kaikille emoille

 

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

w

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s