Tulokkaat

Mistäpä olisikaan hauskempi kirjoitella, kuin hamsterinpoikasista! Ainakaan hamsteriblogissa 🙂 Ihania ne ovat aikuisinakin, mutta uuteen tulokkaaseen tutustuminen on aina ainutlaatuista. Tässä teille kaksi aivan erilaista penskaa.

Huolella etsitty toinen naaraamme on Sateenkaaren hamsulan kasvatteja. Kiinnostuin tästä poikueesta emä Helena Hiirenvirnan vuoksi, joka on väritykseltään karamelli. Se taas tarkoittaa, että hamsulla on kaksi “b”-alleelia perimässään, ja kaikille poikasillekin niitä jakaantuu sieltä suunnasta yksi. Esimerkiksi yhdessä mustan “a”-alleelin kanssa saattaisi tällaiselle pennulle syntyä aikanaan suklaanvärisiä “aabb”-poikasia. Cremensukuiset “eebb”-poikaset taas olisivat taas mainittuja karamelli-värisiä. Ihan näin yksinkertaista se ei kuitenkaan ole, koska jotkin värialleelit peittävät tai muuttavat toisia. Joka tapauksessa Sateenkaaren Illuusia sisaruksineen kantaa “b”-alleelia, ja ovat siten tyyppiä “Bb” vaikkei se ulkoasussa näy.

Paitsi, että Illulla on mielenkiintoinen genotyyppi “ [Bb]eeSgsg”, on fenotyyppikin vallan hieno 😉 Naaras on nätti luonnonvalkoinen pitkäkarva. Syyrialaisilla hamstereilla se näkyy persikansävyyn taipuvana valkoisena turkkina ja harmaina korvina. Neiti näyttää olevan myös varsin luonteikas, ja muistuttaa itse asiassa nykyisellään varsin paljon meillä sijoituksessa olevaa Lula-matamia. Poikasta saa pidellä kaksin käsin, sillä se on niin kova vilistämään. Utelias neito on ja varsinainen suursyömäri! Ei ikinä uskoisi, että johonkin noin pieneen uppoaa niin paljon jyviä, parsakaalia, bataattia, puuroa jne.

Urospoikanen on jälleen Lavender’s-kasvattajalta. Menimme kyllä katsomaan ihan toista poikuetta Lulan omistajalta, jolla oli sopivanikäisiä pentuja lk (lyhytkarvainen) sininen – pk (pitkäkarvainen) suklaa vanhemmista. Harmiksemme poikueeseen ei ollut syntynyt todennäköisyyksistä huolimatta yhtään pitkäkarvaa. Hieman yllättäin tytärkään ei halunnut lyhytkarvaista poikasta, vaikka ihastui urospennuista mustimpaan.
Sattumalta paikalla oli Lavender’s N-poikueesta vapaana yksi ainoa uros, jolla myös oli sininen – suklaa vanhemmat! Nämä värit eivät kuitenkaan ole hirveän yleisiä. Poikueen isä on sama pitkäkarvainen Azure kuin Nallekarkin G-poikueessa, joten tulimme hommanneeksi Naksun velipuolen. Poikanen on toistaiseksi musta, mutta enää en edes oleta värin pysyvän puhtaana.

Tytär sai nimetä pienen mustanpuhuvan poikasensa uudelleen Napoleoniksi, vaikka kasvattajan antama nimitys pojalle taisi olla Neutriino. Uusi nimi sopii kuitenkin hyvin tuolle tymäkälle otukselle. Napo on paitsi väriltään, myös luonteeltaan Illuusian vastakohta. Ensinnäkin käteen otettaessa se on hyvin rauhallinen. Pojun voi laittaa selälleen kellottamaan ja siinä se killittää hetken ennen kuin kömpii pystyyn. Häkistäkään ei ole kiire pois, toisin kuin Illulla. Myöskään ruokahalua ei tällä hamsulla toistaiseksi juuri ole, vaikka keitetty täysjyväspagetti nyt näyttääkin maistuvan. Toivottavasti siitä ei tule yhtä huono syömään kuin veljestään.

Illuusia vastasaapuneena

Illuusia vastasaapuneena

Napoleon vastasaapuneena

Napoleon vastasaapuneena

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

w

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s